Tekoäly määrittää voimakkaasti nykyhetkeämme ja lähitulevaisuuttamme, ja se on lyhyessä ajassa muuttanut monia yhteiskuntamme osa-alueita merkittävällä tavalla. Erityisen voimallisesti tekoäly tulee muuttamaan työelämää – ja sen kautta kaikkia niitä rakenteita, jotka pitävät yhteiskunnan toimintoja pystyssä.
Jotkut asiantuntijat arvioivat tekoälymurroksen muokkaavan kaikkea tuntemaamme jopa voimallisemmin kuin teollinen vallankumous pari vuosisataa sitten. Muutos on jo kovassa vauhdissa, ja konkreettisimmin se näkyy työn määrän ja laadun muutoksissa. Useat sekä monikansalliset että kotimaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet laajojen muutosneuvottelujen syyksi tekoälyn. Aalto voi olla raju, sillä Googlen tekemän arvion mukaan Suomessa saatetaan kuluvan vuosikymmenen aikana korvata tekoälyllä jopa 100 000 työpaikkaa.
Järjestelmämme ei kestä nopean työn murroksen tuomaa kuormitusta ja massatyöttömyyttä ilman radikaaleja rakenneuudistuksia. Poliittiset puolueet ovat varautuneet edessä olevaan aikaan huonosti, eikä julkisessa keskustelussa tunnisteta haasteen akuuttia luonnetta. Varautumissuunnitelmaa tai ratkaisuja tekoälyn aikaan ei ole.
Siksi olen laatinut visiopaperin, joka sisältää neljä keskeistä toimenpide-esitystä, joilla siirtymää uuteen työn aikaan tehdään sujuvaksi. Tekoäly ei ole pelkkä uhka, vaan siitä saadaan aito mahdollisuus, mikäli suhteutamme sosiaaliturvamme, koulutuksemme rakenteet ja sääntelyn ajan vaatimuksiin. Tekoälymurroksesta ei suoriuduta kuivin jaloin ilman varautumista ja konkreettisia poliittisia toimenpiteitä. Keskustelun on alettava, jotta poliittiset toimet voivat seurata perässä.
Lue visiopaperi tästä!
